keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Tonttumaisia ja kissamaisia juttua


Tonttuja ja kissoja on mielessä tällä hetkellä :) 

Taas on se joulun aika, jolloin mieli palaa tehdä kaikenlaisia käsitöitä. Sukkaa ja tossua, huivia ja lapasta... Pikkuhiljaa niitä valmistuu, vaikka tuntuu, etten ole pitkään aikaan saanut oikein mitään valmista. 


Nämä tossut on virkattu paksusta (ehkä Eskimo voisi olla paksuudeltaan samaa luokkaa) isomummin antamasta langasta. En yhtään tiedä nimeä, enkä sitäkään onko täyttä villaa vai ei. Täytyy pestä aika varovasti :P

Noille en mitään silmukantarkkaa ohjetta pysty kertomaan, koska ne syntyivät yövuorossa suhisten, ilman mitään laskemisia, mutta jotain suuntaa antavaa...

* ensin 8 silmukkaa aloituslenkkiin

* jokaiseen silmukkaan kaksi silmukkaa > työ levenee

* siirryin seuraavalle kierrokselle suoraan niin, että virkkaus jatkuu spiraalimaisesti. 

* lisäyksiä tarpeen mukaan (esim. joka neljänteen silmukkaan kaksi silmukkaa) kunnes pyörylä on vähän kapeampi kuin jalkaterä. (Voit painaa työn kaksinkerroin nähdäksesi paremmin leveyden). Tämän jälkeen ei enää levennyksiä, vain yksi silmukka yhteen silmukkaan.

* tein näihin n. 39-41 numeroisiin tossuihin 15 kerrosta, jonka jälkeen aloin virkkaamaan pohjaa edestakaisin. Jätin väliin kuusi silmukkaa aukkoa varten.

* tein 6 edestakaista kerrosta pohjaa, jonka jälkeen virkkasin takasauman sisäpuolelta kiinni. 

* tämän jälkeen virkkasin vielä neljä kerrosta vartta. 

Tadaa! Päälle ajattelin virkata vielä sydämen... 
jossain kohtaa kun ehdin :D


Kun nämä valmistuivat lähti tulemaan taas Huggit :D 


Tämä vuosi on mennyt vähän alamäkeä, eikä ole tehnyt mieli juuri tehdä käsitöitä - tai ainakaan blogata niistä, vaikka jotain pientä valmistuikin. Ajatukset ovat olleet jossain muualla...

Nyt on kuitenkin aurinko pilkahtanut ja onnentunteita löytynyt ihmeellisesti taas ja huomaankin, että käsityötkin alkavat maistua eri tavalla. Pitkästä aikaa teki mieli tännekin laittaa jotain viestiä :) 


Tällainen karvavauvakin on meille saapunut hetki sitten. 
Ihana, suloinen mirri <3 


Pennusta onkin ollut iloa kyllä koko porukalle. Itsekin olen sille täysin sydämeni menettänyt, vaikka alkuun vähän epäilinkin, minkä kaaoksen pentu tuo mukanaan :D 


Meistä on tullut ihan vallan hyvät kaverit :P


Neiti varmaan tykkää musta kun pidän aina lankavaraston siinä mallissa, että riittää leikittävää :D 

OMG, mun joulunpunainen lanka!! Siitä piti tulla jotain ihanan jouluista... 


Mutta ei sille voi olla vihainen... Kun se nukkuu ja 
kehrää sylissä, kaikki maailman vihaisuus katoaa.


Ihanaa joulun odotusta Sinulle! <3 




tiistai 27. kesäkuuta 2017

Kesäiset Huggi-tossut


Kyllä kesälläkin tarvitsee tossuja, eikö vaan!? 

Kylmä ja sateinen kesä vaatii välillä lämmikettä jalkaan ja muutenkin esim. terassilla on kiva köpötellä tossut jalassa. Joten siksi tein pitkästä aikaa Huggi-tossut - itse asiassa lahjaksi, mutta shhh, siitä ei saa ihan vielä puhua! :D 

Näissä on crocsit sisällä, koska ovat minulle reilusti isot, eikä sopivaa mallijalkaa nyt löydy.


Näissä on lankana Novitan 7-veljestä Raita Marjametsä TUPLANA 
ja koukku nro 6.5.

Aloitin kahdesta kerästä (noin samasta kohtaa väriä) tekemään ja jäljelle jäi noin puoli kerää yhteensä, että langankulutus arviolta 225g. Yksi kerä on 150g. Vaaka jäi muutossa jonnekin, joten ihan tarkkaa en osaa sanoa :P


Nämä siis aloitetaan kärjestä ja yläosa tehdän kohosilmukoilla etukautta ja pohja tehdään kohosilmukoilla takakautta. Nämä voi hyvin tehdä myös kokonaan päälliosan silmukoilla, silloin pohjakin näyttää samalta kuin päälliosa. 

Ohjeen tarkemmilla kuvilla löydät tuolta: 




Etuosa  tehdään virkkaamalla ympyrää, mutta kun päästään nilkkaan asti, aletaan tekemään pohjaa edestakaisin ja jätetään yläosa hetkeksi. Pohjaa tehdään niin kauan, että ollaan juuri kantapään alla, TÄSSÄ KOHTAA MUUTIN OHJETTA hieman. Ennen tein yksinkertaisesti niin, että kun pohja oli riittävän pitkä nostin kulmat yhteen ja ompelin takasauman kiinni (kuten Eila-mummun tossuissakin), mutta nyt tein näin päin: 

* Jätin viimeisestä rivistä kaksi kohosilmukkaa virkkaamatta (plus reunasilmukka) ja käännyin takaisin päin (ensimmäinen silmukka > kaksi ketjusilmukkaa tai kiertäen tehty pylväs)
* Jatkoin tekemällä "pohjaa" eli takakautta kohosilmukat. 
*  Sama toisessa päässä, jätin virkkaamatta rivin kaksi viimeistä silmukkaa ja käännyin. 
*  Seuraava rivi normaalisti kunnes tulee toiseksi viimeinen silmukka. Virkataan se vain puoliksi, seuraava samoin ja vielä sieltä edelliseltä riviltä se toinen silmukka puoliksi niin, että koukulla on KOLME silmukkaa,  jotka lopuksi virkataan YHTEEN. Näin kantapää nousee ylös. 

Aika tiukkaa saa tehdä näillä kokosilmukoilla, ettei jää isoja rakoja. 

* Taas virkaten toiseen päähän ja sama siellä. Toiseksi viimeinen virkataan vain puoliksi, samoin viimeinen ja sieltä edelliseltä riviltä koukitaan yksi silmukka ja nämä kaikki YHTEEN. 
* Samalla lailla vielä viimeiset kerrokset ja näin saadaan kantapää. 


Sitten virkataan reuna, ensin tavalliset pylväät alimmaiseksi ja seuraava rivi jo kohopylväitä. Ympäri koko tossun. Näihin tein vain muutaman rivin, koska halusin ihan matalat, mutta tuolla kuvaa, minkä näköinen on varrella. 




Ja voihan näitä tehdä ihan pikkuruisiakin: 


Tai vähän isommalle lapselle: 



Tuolta löydät hyvän ohjeen kohopylvään tekemiseen: 




Tässä pohjapuoli. 


Ota hyvä mieli auringosta,
onnen korsi heinikosta.
Nosta ilonpilke silmäkulmaan;
löytyy ratkaisukin joka pulmaan.
Ihanaa kesää!


sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Kässäpaketin voitti...



Maija Kärkkäinen! 

Onnea! Olen ilmoittanut voitosta viestillä. Toivottavasti siitä on iloa :)

Ihan mahtavaa oli lukea vastauksia! 

Ihan selväksi tuli, että käsillä tekeminen on rentouttavaa, rauhoittavaa ja terapeuttista! Monelle todellinen intohimo, oman hyvän mielen ja hyvinvoinnin nostattaja. Lääke, joka auttaa jopa kipuihin ja särkyihin ja on jopa toimintaterapiaa sairauden jälkeen.



Muutamia sadoista ihanista vastauksista: 

* Kysymys ei kuulu miksi neulot vaan miksi et neulo?

Käsitöiden tekeminen on paras tapa tyhjentää pää kaikesta ylimääräisestä. Päivän meditaatiohetki.

Elämäntilanne on ollu heiluva ja neulomukset ja virkkuut on ollu mun henkireikä ja tie takasin 'valoon'


Käsityön tekeminen rauhoittaa, rentouttaa, alentaa verenpainetta, tuottaa mielihyvää, tekemisen jälki on heti nähtävissä, uusia tekniikoita opetellessa saan onnistumisen tunteita.

Käsityöt pitävät mielen levollisena, rauhoittavat luennon seuraamista, hartiat kunnossa, kivut poissa.

Käsityö on terapiaa ilossa ja surussa. Puikkoihin on upotettu suuria suruja ja niistä on saatu suuria iloja.


Onnistumisen ilo on suunnaton kun oppii uusia tekniikoita

Neulon sukkia ehkäistäkseni dementiaa.

Käsityöt ovat sisäistä buranaa!

Virkkaaminen, neulominen on pääntyhjennystä ja väriterapiaa samalla kerralla

*  Teen käsitöitä, koska se on rentouttavaa, mukavaa ajankulua ja samalla kuntoutusta hermovauriosta kärsineelle kädelleni


Se on ollut mulle aina pakopaikka tressistä. 

se antamisen ilo kun oot ensin tehny jotain kaunista ite ja annat sen lahjaksi ihmiselle joka sitä osaa arvostaa on varmaan maailmankaikkeuden ihanin tunne!

Varsinkin virkatessa sitä jotenkin tuntee jatkavansa perinteitä, muistan miten pienenä aina ihastelin mummun virkkuukoukun tai sukkapuikkojen suhaamista.


Aloitin neulomisen koska halusin todistaa itselleni että osaan. Aina keksii uusia "haasteita" ja hauskaahan tuo on kun näkee kehityksensä

Kässätöitä teen sen takia, että neuloessa mieli ja sielu rentoutuu, velat tuntuvat saatavilta ja päänupissa usein lamppu välähtää uusien ideoitten putkahtaessa mielen syövereihin, jotka tietysti pitäisi oikeasti heti sillä sekunnilla toteuttaa.

Kivemmin menee aika automatkalla, rauhallisessa yövuorossa tai milloin missäkin odottaessa kun on jotain tekemistä. 


Neulon, koska se on rentouttavaa ja saan nivelrikkoiset käteni pysymään notkeina.

* Mielenrauhaa 

 Käsityöt nollaa ajatuksia, selkiyttää ajatuksia, lisää luovaa hulluutta, jättää syömistä vähemmälle, kun kädet varattu. 

Henkireikä, ilman ei varmaan pysyis järjissään


käsityö on keino että adhd pysyy tovin paikalla ja auttaa keskityymään vaikkakin hetkeksi 

Tässä harrastuksessa mieli lepää ja murheet eivät paina päälle

olen aina tykännyt neuloa ja 9v sitten sairastetun aivoinfarktin jälkeen neulominen on ollut mieluista toimintaterapiaa.


Minä rakastan tehdä käsillä
neulon ja virkkaankin välillä.
Rakastan lankojen värejä
olen todellinen lankojen metsästäjä.
Vaikka kaapit niitä pursuaa
ja perhettäkin niiden paljous jo vähän ahdistaa,
en voi olla niitä haalimatta
koska inspiraatio voi tulla odottamatta! 
Se mieltä keventää ja stressiä poistaa
tuo iloa itselle ja sille, jolle sen valmiina lahjoittaa.


Aurinkoa ja iloa tulevaan viikkoon! <3